Soselaisilta kysyttiin taannoin ehdotuksia Nurmijärvellä 29.5. juostua todellista Jukola-kenraalia varten. Järjestävää Rajamäen Rykmenttiä kiinnosti kuulla harvoin kilpailevan kuntosuunnistajaporukan näkökulmaa tapahtumaan.
Kyselystä imarreltuina aivomyrskysimme RR:n Kimmon kanssa kasan ajatuksia yhteiskuljetuksista, reittianalyyseistä ja jukolaklinikoista. Innostuimme suunnitelmissa olevista gps- ja kameraseurantamahdollisuuksista ja jäimme kuulolle millaista lopputulosta syntyy. Kiitos että saimme olla mukana kehittelyssä!
Odotus palkittiin ja RR muisti meitä kutsulla toukokuun lopun tapahtumaan. TeamSOSEa edusti Impivaarassa neljä menijää, Saara ja Susanna valoisilla ja Murre ja Jussi pimeillä radoilla. Tässä vähän tunnelmia.
Kisakeskus rakentuu. Ennen lähtöä ehti hakea kahvit ja hypistellä varustetarjontaa.
Matkalla lähtöön ihastelimme niin antaumuksella vihreää maalaismaisemaa, että emme huomanneet kääntymään ohjaavaa opastetta ja myöhästyimme lopulta harhakierroksen jälkeen muutaman minuutin omasta lähtöajasta. (Emme olleet ainoita, toim. huom.!)
Kiitokset samaan lähtöön kanssamme päätyneille herroille, jotka tsemppasivat ”no mutta hoiditte sitten sen pummin alta pois.”
Idyllisimpiä maalileimausmaisemia ikinä!
Ja sitten ne loppuspekutukset. Rykmentin Samuli Kyyrönen kävi radat meidän kanssa rasti rastilta läpi. ”Mistä menit tänne? Tässä kannattaa huomata tää maaston muoto. Tälle välillä olisi parikin vaihtoehtoa, kumman valitsit?” Oli todella kiinnostavaa kuulla analyysia reitinvalinnoista heti suorituksen jälkeen, kun maasto oli vielä tuoreena mielessä.
Samalla tuli kerrattua suunnistusajattelua - miten siellä metsässä pitää ajatella että homma etenee jotenkin järkevästi? Ainakin maastoa on uskallettava katsoa monipuolisemmin ja esim. korkeuseroihin kiinnitettävä enemmän huomiota. Erityisen skarppina kannattaa olla heti jos maasto ja kartta ei tunnu täsmäävän, koska syy ei silloin todennäköisesti ole maastossa tai kartassa, vaan tässä tulkitsijassa näiden välissä. Miksi se on niin vaikea hyväksyä?
Tärähtänyt kuva vanhasta Louna-Jukolan maastokartasta. Impivaaran Jukola-klinikka oli myös hieno mahdollisuus kuntosuunnistajalle hahmottaa edessä olevaa koitosta. Kuten yleensä, Venlat ja Jukolan lyhyet radat juostaneen samoissa maastoissa ja Jukolan pidemmät kiekat yltävät pidemmälle kisakeskuksesta etelään, arvioivat tietäjät. Kisakeskus sijaitsee kartta-alueen koillisnurkassa.
Hyvä muistutus tuli meille lyhyitä Jukolamatkoja juokseville, että maastossa on siis Jukola-urien lisäksi jälleen ne Venlojen urat. ”Katsokaa kompassista aina varmistus että menette oman rastin suuntaan vievää uraa.”
Impivaaran suunnistus, todellinen Jukola-kenraali. Kiitämme:
- Monipuolinen maasto, 5:n radalta sai onnistumiskokemuksia ja haasteita sopivassa suhteessa.
- Jälkianalyysit huippua, sai uskonvahvistusta ja vinkkejä etenkin päänsisäiseen suoritukseen!
- Jukolatärpit: maastokartta, mahdolliset reitit (vuoria, jaiks!)
- Kameraoptio kuulosti hauskalta, olisi hauska nähdä millaista jälkeä tallentui. Vinkatkaa ketkä hyödynsivät?
- Kaikkiaan leppoisa tunnelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti