SOSEen Jukola-tunnusteluretki Paimioon

Perjantaina Rajamäen rykmentin Kenraali-Jukola tuntui vielä mielessä hyrisevänä intona – kiitos hyvin järjestetyistä (vaikkakin opastuksissa pientä hiomista) ja haastavista kisoista Rajamäen rykmentille! Reittiklinikka ja Jukolaspekutukset olivat toivottuja. Ilta oli kaunis ja maasto märkä. Ensimmäiseen saviojaan kinttu syvälle ja siitä nastari harmaana möykkynä jalassa nauraen eteenpäin.

Lauantaiaamuna kymmenen aikaan kurvattiin Soselaisten kanssa Larusta motarille suuntana Paimio. Edessä Sose-treeni-maasto-skouttaus Jukolan avokallioisiin maastoihin. Kartat harjoitusradoista, jotka olivat samalla alueella kuin Esi-Jukola elokuussa, oli käyty hankkimassa jo aiemmin.

Innolla upeassa auringonpaisteessa lähdettiin ottamaan tuntumaa. Ensin yhdessä kaksi rastia ja siitä tunnin verran tiukkaa reitinvalintaa, päätöksentekoa, päätöksessä pysymistä, rastinottoa ja lopulta sen toteamista, että arkipäivinä lounasajan ollessa klo 12, on myös viikonloppuisin nälkä samaan aikaan. Karmaiseva nälkä. Häiritsevä kurninta mahasta. Missä mä olen? Helkkari, vaihdoin rastia kesken matkaa! Miten se on mahdollista? No, mennään ensin tänne ja sitten sinne. Onneks aurinko paistaa, avokallioista saa otetta nastareilla ja mielenvastusta. Lopuksi suunta etelään, motaria kohti ja löytyy loput hyvin suunnistaneesta Sose-jengistä!

Kiitos Jukola-maasto! Olet ihan yhtä haastava kuin muistin Esi-Jukolasta.

Meno- ja paluumatkan kokemusrikkaat keskustelut ja kirjavat spekutukset ovat parasta antia, heti metsän jälkeen.

Note: Muista syödä ennen skutsiin menoa! Aina! Jos ei suju, älä pakota, kysy neuvoa (paitsi jos ei ole ketään muuta maastossa.. ja silloin erityisesti ->) Maltilla, paikanna itsesi kartalta, vaikka peruuttamalla tulemaasi reittiä takaisin, kunnes löydät paikan kartalta, jossa viimeksi olit. 13 päivää and counting - dreaming of the route choices :D