Uudenmaan yösuunnistuksenmestaruuskilpailut järjestetään Sipoon Martinkylässä huomenna tiistaina
20.9.2016. Jostain kumman syystä olen ilmoittautunut mukaan kisaan,
H35-sarjaan. Käyn tässä lyhyesti tuntemuksiani läpi näin kisaillan aattona.
Ulkona on aivan helvetin pimeää.
”Yösuunnistuksen aluemestaruuksista kamppaillaan Sipoon Martinkylässä maastoalueella, joka on yllättävän monimuotoinen ja vaativa. … Alueen pohjoisosa eli Talmazonian viidakkona aikanaan tunnettu alue on muuttunut vuosien saatossa hyväpohjaiseksi vauhdikkaaksi suunnistusmaastoksi, jossa risteilevät lähtö 1:n ratojen alkupäät. Alueella olevat karttaan merkityt ajourat ovat heikosti havaittavia avoimessa metsässä.” (Ratamestari)
Öö, viidakko?! On kai selvää, että mestaruuskisat pidetään vaativassa maastossa, mutta että muinaisessa viidakossa, jossa Jeepin jäljet ovat heikosti havaittavissa. Lupaa hyvää.
”Kartan luoteisosassa sijaitsee vanha kalkkikivilouhos, jonka läheisyydessä kulkee osa lähtö 1:n reiteistä. Louhoksen reunat ovat jyrkät ja vaaralliset. Louhosta ympäröi valkoinen yhtenäinen nauha.” (Kilpailuohjeet)
Niin, jyrkät ja vaaralliset louhosreunat kuuluvat luontaisesti säkkipimeässä suunnistamiseen.
”Lähtöön 1 on matkaa 2,4 km ja lähtöön 2 matkaa on 1,6 km, seuraa keltaista nauhaviitoitusta sekä opaskylttejä. Viitoitus hiekkatietä pitkin.” (Kilpailuohjeet)
Reipas parin kilsan siirtymä kisakeskuksesta lähtöön, toimii hyvänä verryttelynä. Melko viileää ulkona, missäköhän vaatteissa tuonne oikein kannattaisi lähteä?
”Lähdön 1 viitoitus kulkee läheltä hevosaitauksia, joissa on hevosia myös illan ja yön ajan. Hevostilallisten ohjeen mukaan hevoset pysyvät pimeälläkin rauhallisina, kun ne tunnistavat tiellä kulkijat ihmisiksi. Tunnistamisen helpottamiseksi on suunnistajien hyvä puhua ja jutella rauhallisesti hevosten kohdalla (esimerkiksi jotain mukavaa).” (Kilpailuohjeet)
Tämä selvä. Kuiskaan polleille jotain mukavaa. Itse asiassa, taidan höpöttää jotain varmuuden vuoksi ihan koko matkan ajan.
”Kilpailualueella asustaa villisikoja, jotka saattavat olla liikkeellä myös illan hämärissä. Elikkoja ei kannata hätkähtää. ne eivät pure eivätkä tee pahaa. Saattavat säntäillä - vähän niin kuin suunnistajat.” (Kilpailuohjeet)
Villisian kiiluvien silmien kohtaaminen öisessä metsässä, haha, se vielä puuttuikin kokemuksistani. Ja onko nyt ihan varmaa, että kaikki alueen possut ovat vain kilttejä säntäilijöitä..? (vrt. Kouvolan Sanomat 11.10.2014!!)
Unohtumaton ilta, pahimmassa tapauksessa koko yö huomenna siis luvassa. Otsalamppuni teho alimmalla teholla kestää ohjeen mukaan noin 8 tuntia – täydellä teholla 1 tunti 20 minuuttia. Päivänvalossa 6,9 kilometrin rataan vaativassa maastossa olen käyttänyt helposti vajaat pari tuntia. Toivottavasti en hermostuksissani säädä lamppua lähdössä heti täysille.
Oma lähtöaikani 18 rastin radalle on klo 21.27. Huomenna tähän samaan aikaan olen ollut viidakossa reilun tunnin. Tavoitteeni on tulla hengissä maaliin – ja löytää enemmän rasteja kuin villisikoja.
”Yösuunnistuksen aluemestaruuksista kamppaillaan Sipoon Martinkylässä maastoalueella, joka on yllättävän monimuotoinen ja vaativa. … Alueen pohjoisosa eli Talmazonian viidakkona aikanaan tunnettu alue on muuttunut vuosien saatossa hyväpohjaiseksi vauhdikkaaksi suunnistusmaastoksi, jossa risteilevät lähtö 1:n ratojen alkupäät. Alueella olevat karttaan merkityt ajourat ovat heikosti havaittavia avoimessa metsässä.” (Ratamestari)
Öö, viidakko?! On kai selvää, että mestaruuskisat pidetään vaativassa maastossa, mutta että muinaisessa viidakossa, jossa Jeepin jäljet ovat heikosti havaittavissa. Lupaa hyvää.
”Kartan luoteisosassa sijaitsee vanha kalkkikivilouhos, jonka läheisyydessä kulkee osa lähtö 1:n reiteistä. Louhoksen reunat ovat jyrkät ja vaaralliset. Louhosta ympäröi valkoinen yhtenäinen nauha.” (Kilpailuohjeet)
Niin, jyrkät ja vaaralliset louhosreunat kuuluvat luontaisesti säkkipimeässä suunnistamiseen.
”Lähtöön 1 on matkaa 2,4 km ja lähtöön 2 matkaa on 1,6 km, seuraa keltaista nauhaviitoitusta sekä opaskylttejä. Viitoitus hiekkatietä pitkin.” (Kilpailuohjeet)
Reipas parin kilsan siirtymä kisakeskuksesta lähtöön, toimii hyvänä verryttelynä. Melko viileää ulkona, missäköhän vaatteissa tuonne oikein kannattaisi lähteä?
”Lähdön 1 viitoitus kulkee läheltä hevosaitauksia, joissa on hevosia myös illan ja yön ajan. Hevostilallisten ohjeen mukaan hevoset pysyvät pimeälläkin rauhallisina, kun ne tunnistavat tiellä kulkijat ihmisiksi. Tunnistamisen helpottamiseksi on suunnistajien hyvä puhua ja jutella rauhallisesti hevosten kohdalla (esimerkiksi jotain mukavaa).” (Kilpailuohjeet)
Tämä selvä. Kuiskaan polleille jotain mukavaa. Itse asiassa, taidan höpöttää jotain varmuuden vuoksi ihan koko matkan ajan.
”Kilpailualueella asustaa villisikoja, jotka saattavat olla liikkeellä myös illan hämärissä. Elikkoja ei kannata hätkähtää. ne eivät pure eivätkä tee pahaa. Saattavat säntäillä - vähän niin kuin suunnistajat.” (Kilpailuohjeet)
Villisian kiiluvien silmien kohtaaminen öisessä metsässä, haha, se vielä puuttuikin kokemuksistani. Ja onko nyt ihan varmaa, että kaikki alueen possut ovat vain kilttejä säntäilijöitä..? (vrt. Kouvolan Sanomat 11.10.2014!!)
Unohtumaton ilta, pahimmassa tapauksessa koko yö huomenna siis luvassa. Otsalamppuni teho alimmalla teholla kestää ohjeen mukaan noin 8 tuntia – täydellä teholla 1 tunti 20 minuuttia. Päivänvalossa 6,9 kilometrin rataan vaativassa maastossa olen käyttänyt helposti vajaat pari tuntia. Toivottavasti en hermostuksissani säädä lamppua lähdössä heti täysille.
Oma lähtöaikani 18 rastin radalle on klo 21.27. Huomenna tähän samaan aikaan olen ollut viidakossa reilun tunnin. Tavoitteeni on tulla hengissä maaliin – ja löytää enemmän rasteja kuin villisikoja.
Jesjes, 2h14min ja 'ookoot' maalissa, mahtava veto! Ei yhtään megapummia, vauhti tosin oli aika maltillinen. Possuja ei harmi kyllä näkynyt.. :) Kohti uusia seikkailuja ja kiitokset järjestäjille!
VastaaPoistahttps://keravanurheilijat-fi.directo.fi/@Bin/1435971/Tulokset.html#H35