sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua!

Rakas Joulupukki,

Me SOSEessa ollaan kaikki oltu tosi kilttejä ja ollaan nautittu tosi paljon tämänkin vuoden suunnistustapahtumista! :)

Mitalit savolaisen vuoriston selättäneille!
Jukolan viestiin osallistuttiin nyt kolmannen kerran peräkkäin ja hauskaa oli vaikka Savon alppimaastoilla harrastelijoita etukäteen peloiteltiin. Jälleen kerran sijoitus parani, nyt lopputuloksissa 1294. 'Tonnin joukkoon' tavoitteen toteutuminen lähenee siis hitaasti mutta varmasti. Mallia voidaan ottaa vaikkapa Venloista - Supervenlat/SOSE-yhdistelmätiimi puristi hienosti maagisen rajan alle päätyen sijalle 998.
SOSE-gaalassa palkittu Jukola-joukkueemme
Oma kausi meni vähän penkin alle loukkaantumisten vuoksi mutta pääsinpä sentään telkkariin kun aamuyöstä klo 5 aikaan paistoin bratwursteja suorassa Jukola-lähetyksessä YLEn Nina Vanhatalon ja Sami Garamin kanssa. Say what? :) No, kaikkea voi Jukolan yössä sattua, tämä hämmentävä haastatteluhetki lämmitti mieltä pasteijaosastossa vietetyn, btw aivan jäätävän kylmän pakkasyön jälkeen vielä pitkään.

Parasta kaudessa oli uudet maastot ja tietenkin kaikki mahtavat tyypit - niin vanhat kuin uudet SOSElaiset ja totta kai yhteisproggikset AirHannun kanssa. Vuoden suunnistaja -palkinto meni pikkujoulugaalassa tällä kertaa Jussille, jonka huikea ankkuriosuus Kuopiossa nosti meidät juuri ja juuri porilaisten edelle - kesällä Paimiossa otetaan taas mittaa kilpakumpaneista!

Gaalailtana tutustuimme muihin "SOME-tiimeihin".
Kuusi on koristeltu, pikkuinen poikavauva tuhisee sylissä ja näyttäisi jopa siltä, että myös etelään saadaan valkoinen joulu. SOSE toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa ja oikein onnekasta rastivuotta 2015. Peace.
Joukkueenjohtaja-Killin on helppo hymyillä. Taustalla Anna.

torstai 11. joulukuuta 2014

Soselaisen vuosi

Suomen neljä vuodenaikaa rytmittävät kuntosuunnistajan vuotta tarkasti: talvella rakennetaan peruskuntoa (kröhöm), keväällä herätellään koneistoa, kesällä kirmataan metsässä innosta piukeana, jonka jälkeen syksyllä aktiivinen rastien perässä juokseminen alkaa jo hieman kyllästyttää. Ja sitten koko homma alkaa alusta.

SOSEen kalenteri on perinteisesti koostunut seuraavista etapeista:

  • Tammi-, helmi-, maaliskuussa on kierretty yhdessä tai erikseen Korttelirasteja
  • Huhtikuussa on innostuttu alkavasta kuntorastikaudesta ja järjestetty kauden avaustilaisuus
  • Toukokuussa aloitetaan Jukola-jännittäminen.
  • Kesäkuun alussa on pidetty taktiikkapalaveri, jossa kasataan joukkue, sovitaan pasteijavuorot ja muistellaan, että kenellä mahtaa olla peilipallo hallussaan.
  • Kausi huipentuu tietenkin Jukolan viestiin!
  • Heinäkuussa hieman himmaillaan, mutta jokunen on saattanut eksyä rasteillekin.
  • Elokuussa ohjelmassa on ollut juoksua, suunnistusta ja ehkä seikkailukisojakin.
  • Syys-, loka- tai marraskuussa on otettu soselaisista mittaa SOSEen omissa mestaruuskisoissa.
  • Joulukuussa on kokoonnuttu yhteen ja analysoitu kulunut vuosi SOSE-gaalassa eli pikkujouluissa.
Tänäkin vuonna pidettiin mestaruuskisat, jopa kaksin kappalein. Keskimatkan mittelöihin osallistui kuusi sosetta. Salmenkallio tiedettiin haastavaksi, koska kartalta puuttuu harmaat merkinnät. Kenellekään ei tainnut osua ihan nappisuoritusta, mutta kärki erottui silti selvästi:
  1. Jussi 1.06.44 
  2. Hilla 1.10.43 
  3. Murre 1.37.37 
  4. Killi 1.43.21 
  5. Illu 1.47.12 
  6. Pirjo 2.05.21
  7. SOSE-mestaruuskisojen jälkeiset spekutukset.
Pitkänmatkan kisoihin (aka Raatojuoksuun) oli ennakkoinnostuksen perusteella lähdössä iso lauma soselaisia. Erinäisten sattumusten jälkeen lähtöviivalle asettuivat kuitenkin vain Illu ja Hilla. Hatunnosto!

Raatojuoksun lähtöviivalla hymyilyttää.
Lyhyen tauon jälkeen suunnistajan mieli halajaa jälleen metsään. Yösuunnistusta ei nyt ole porukalla kokeiltu, mutta huhut kertovat, että jotkut ovat käyneet lamput päässä metsässä, toiset hyvällä ja toiset huonommalla menestyksellä. Myös kiintorastikartat on kaivettu esiin ja otettu ilo irti sulasta metsästä.
Kiitos Espoon kaupunki kiintorastikartoista!
Itsenäisyyspäivän aattona Louna-Jukola avasi ilmoittautumisen vuoden 2015 Jukolaan ja SOSEkin pisti ilmoittautumisen menemään (koska telttapaikka ja peilipallo). Heti löytyi innokkaita juoksijoita ja osuusmerkkailut alkoivat.

Kauden yksi kohokohdista on vielä edessä: SOSE-gaalassa muistellaan kuluneen kauden voittoja sekä jaetaan vuoden suunnistajan palkinto (v. 2010 Elde, v. 2011 Murre, v. 2012 Illu, v. 2013 ei taidettu jakaa palkintoa). Viime vuonna SOSE-gaalan aikaan viestittelimme Airilan Hannun kanssa Twitterissä ja tuloksena oli yhteistreenit Kuusijärvellä toukokuussa. Mitäköhän tämän vuoden gaala (ja tuleva vuosi) tuo tullessaan? 
Peukku suunnistukselle!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Potentiaalia kerrakseen

Jukolan ja Venlojen viestit juostaan vuonna 2015 Lounais-Suomessa Paimion metsissä. Vuotta aiemmin kisaorganisaatiolla on ollut tapana testata maailman suurimman suunnistustapahtuman läpivientiä pienemmässä mittakaavassa ns. Esi-Jukolassa. SOSE osallistui ensimmäistä kertaa Esi-Jukolaan, kokonaista kolmen joukkueen voimin. Tässä muutamia mietteitä kisasunnuntaista.

Potentiaali #1 SOSE

Tuttuun tapaan löimme juoksujärjestykset lukkoon vasta kisaviikolla. Uudet SOSElaiset Susanna ja Pirjo lunastivat upeasti ensikertalaisille asetetut odotukset vaikeissa maastoissa. Todellinen musta hevonen metsässä oli kuitenkin Hilla, joka oli ottanut meihin blogin kautta yhteyttä ja kertonut etsivänsä suunnistusseuraa tositarkoituksella. Riikkaa tuurannut Hilla tykitti kutosen radalla meistä nopeimman suorituksen - tervetuloa SOSEeseen Hilla! Kaiken kaikkiaan 9 SOSElaista lähti radalle ja kaikki rastit löytyivät - hieno suoritus kaikilta!

Varsinaisen suunnistuksen ympäriltä mainittakoon vielä mediaosuma Turun Sanomiin sekä tietysti pasteijaosasto, joka tällä kertaa oli levittäytynyt välille kisa-alue - laituri jossain Paraisilla, jossa Ilari päivysti purjeveneessään. Nähtäväksi jää, löytyykö ensi vuonna vesireitti kisapaikalle asti! :) Kaiken kaikkiaan joukkueenjohto on mielissään uusien SOSElaisten panoksesta, valtava potentiaali ensi vuoden Jukolaa ja Venloja silmälläpitäen.
Kai toimittajan kirjoittamaa on uskottava: "SOSE on noussut yhdeksi harrastejoukkueiden keulakuvista." TS 4.8.2014

Potentiaali #2 OMA SUORITUS

No niin. En nyt viitsi lähteä selittelemään omaa suoritustani paahtavalla helteellä, aikaisella aamulähdöllä, vähillä yöunilla tai rikkonaisella kaudella. Yksinkertaisesti tällä kertaa ei vain mennyt putkeen. Härväsin lähes tunnin muita pidempään ykköstiimin ankkuriosuudella, kuuteen kilsaan sain aikaa käytettyä yli 2h20min. Pari ensimmäistä rastia tulivat vielä joten kuten, mutta jo kolmosella tipahdin hetkeksi kartalta. Epävarma olo metsässä näkyi epätyypillisinä reitinvalintoina, aloin epäillä hakkuualueiden ajantasaisuutta kartalla ja kun voimatkin loppuivat jo lähes heti kättelyssä ei pääkään pysynyt enää kasassa ja virheet sen kuin pahenivat. Kutosrastia pummasin jo ihan pyörtymisen rajamailla ja se löytyi vasta kanssakilpailijoiden avustuksella. Kutos-seiskaväli meni sitten ihan ok toisten jalanjäljissä mutta seiskalta lähtiessäni olin niin poikki, että ajatuskatkosta johtuen jatkoin kasin sijasta hakemaan samalla suunnalla taas "kutos-seiskaväliä". Lisämetrit harhailusta ja nousumetrit imivät yksinkertaisesti loputkin voimat, niin etten enää pystynyt/uskaltanut juosta metriäkään. Samanlaiset pummailut jatkuivat koko radan loppuun asti aina viimeiselle rastille saakka, jolloin jo kenttäkuuluttajakin yritti ohjailla menoani vihreän tiheikössä oikeaan suuntaan. :) Loppusuoralla sentään sain muutaman juoksuaskeleen otettua, mutta olipahan kokemus, rankimmat olosuhteet itselleni koskaan.

Muutama juoksuaskel ja tervehdys fanijoukoille loppusuoralla.
Niin se potentiaali. No, suoritus jätti kyllä nälkää loppukesän ja syksyn iltarasteille, ja onhan vielä tosiaan SOSEen mestaruuskisoissa viime vuoden ykkössija puolustettavana. Kunto vain kohdilleen ja vähän itseluottamusta kartanlukuun niin lupaan olla ensi kesänä Paimiossa iskussa!

Potentiaali #3 GPS-TEKNIIKKA

Ensimmäistä kertaa myös kuntosarjassa tarjottiin muutamille joukkeille huippujoukkeiden tapaan gps-seurannat. SOSEeen kahden tiimin lisäksi seurannassa olivat jo tutuiksi tulleet porilaisvelhot NOT-OK PKS SK sekä Pelikassit. Itse en ankkuriosuudella juuri muistanut kantavani gps-liiviä, ainoastaan yhden kerran kun olin nuukahtamassa jyrkän nousun päätteeksi mättähälle makaamaan, mietin että tietäväthän ainakin mistä tulla hakemaan, jos pallura ei liiku varttiin kartalla..

Suuntasin vielä samana iltana mökille, jossa ihmettelimme perheen kesken gps:n piirtämiä siksakkeja. Tekniikka vahvisti omia tuntemuksiani metsässä, koko ajan pientä hakemista ja aina välillä vähän suurempaakin. Esimerkiksi edellä kuvattu kutosrasti, voiko sitä nyt enää lähempänä rastia käydä, kiven toisella puolella ja sitten taas perääntyä epäillen väärään suuntaan. Vaikka tällä kertaa oman suorituksen tuijottaminen ei ehkä ollut, noh kaikkein mieltä ylentävintä, oli kisaorganisaation tarjoama mahdollisuus gps-seurantaan aivan mahtavan inspiroiva lisäaspekti. Suurkiitokset siitä, toivottavasti tämä toteutuu myös ensi kesänä, gps-tekniikan kehittämisellä on suuri potentiaali lajin suosion kasvattamiseen entisestään!
Lisämielenkiintoa kisan seuraamiseen ja jälkispekutukseen toivat siimahäntäpallurat kartalla.
Potentiaali #4 JUKOLA 2015 PAIMIOSSA

Paimion sijainti Helsinki-Turku moottoritien kupeessa taannee suuret osallistujamäärät ensi vuoden päätapahtumaan. SOSE tietysti kiittelee kisamaaston sijoittamista valtaväylän laitaan, joskin vielä nyt ei oltu aivan varmoja tuleeko suunta motarille ottaa etelään vai pohjoiseen...no, vuosi aikaa tarkistaa tämä. Kaiken kaikkiaan SOSE kiittää Esi-Jukolan järjestäjiä hyvin sujuneesta kenraalista. Ainoa kritiikki kohdistui juomarastien määrään. Poikkeuksellinen helle ei tullut kellekään yllätyksenä, joten esimerkiksi kolmos-nelosvälille olisi tielle pitänyt järjestää juotavaa. Nyt ainoa juomarasti oli vasta kasirastin jälkeen, jossa ainakin oma gps-pallurani viivähti melkoisen tovin.. :) Joka tapauksessa Paimion Rastilla on kaikki potentiaali järjestää huikea suunnistustapahtuma ensi kesäkuussa 2015, nähdään siellä!

-Killi

lauantai 2. elokuuta 2014

Esi-Jukolan järjestykset ja jännäykset

Viime minuuteille asti säädetyt joukkueet ja juoksujärjestykset huomisille Lounapoluille, olkaa hyvä!

SOSE - Suunta Etelään 1
1. Kalatie Elina
2. Reinimäki Saara
3. Wallenius Tommi

SOSE - Suunta Etelään 2
1. Ristimäki Jussi
2. Sohlo Pirjo
3. Rudanko Hilla

SOSE - Suunta Etelään 3
1. Mannismäki Maija-Reetta
2. Reinikainen Susanna
3. Parkkinen Anna

Solo:
Marzano "Han-Solo" Ilari

Eli saimme kasaan hulppeat kolme tiimiä, joista SOSE 2:een nousi blogikommenteista vahvistuksia, kun yhden soselaisen nujersi kesäflunssa. Tervetuloa jengiin Hilla!

Viime hetkeen jää myös tieto selviääkö mr. Marzano merirasteiltaan Paimioon. Jännitettävää siis riittää jo ennen starttia. Minkäänlaisia paineita ei myöskään aiheuta esim. oheiset terveiset Paimion Rastilta ja Hannulta... 
GPS-seurannassa on huomenna SOSE - Suunta Etelään 1. Mitään kummempia karsintoja ei ehditty tehdä, vaan joukkuejaot tehtiin huutoäänestyksellä ja lopulta joukkueenjohtaja Tommi "Killi" Walleniuksen viimeisellä sanalla. Näillä mennään!

Menoamme voi huomenna seurata taas Twitterissä @TeamSOSE -tilitä ja tapahtumaa tunnisteella #esijukola. Etujoukkomme Jonna ja Susanna ovat olleet jo tänään paikalla tunnustelmassa tunnelmia. Tässä vielä terveiset Turun suunnalta:  
Tsemppiä kaikille huomenna itsensä ja muiden kanssa kisaaville! SOSE lähtee metsään Louna-Jukolan "jokainen on voittaja"-tunnus mielessä. 

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Suunta Louna-Jukolaan otetaan Esi-Jukolassa 3.8.

Meni korkeintaan tunteja 2014 Jukolan metsistä pääsemisestä, kun SOSEen osallistumisesta Louna-Jukolaan ja sen esikatselmukseen oli päätetty. Sijainti on pk-seutulaisille ihanteellinen ja maastoksi oli jo lupailtu "nopeaa ja helppokulkuista" Varsinais-Suomen kalliomaastoa. (Kuopio-Jukolan jälkeen erittäin tervetullut muutos.) Lisäksi Esi-Jukola suunnistetaan Turun motarin pohjoispuolella, mikä sopii joukkueemme henkiseen orientoitumiseen erinomaisesti - löytyyhän Helsinkiin vievä motari tutusti etelästä.

SOSElaiset kirmasivat Jukolasta kesälaitumille, mutta Facebookissa ja What'sappissa Esi-Jukolan suunnittelut pääsivät heti käyntiin (nimet & kuvat mustattu, koska lupia kommenttien julkaisuun ei ehditty kysellä).


Asenne kohdillaan!
Kisajännitystä nosti huomattavasti Louna-Jukola ilmoitus:

GPS! Meille!

Joku anonyymiksi jätetty epäilijä.
Tästä ilmoituksesta pre-spekutus etenkin joukkuejaon osalta sai heti uudet kierrokset. Kymmeniä viestejä, vetoamista mm. treenitaukoon, lomasesonkiin ja merisairauteen. Myös huomattavia haasteita saada jaettua kolmella parillista lukumäärää SOSElaisia, jotka vielä yrittävät sumplia keskenään 6 km tai 4 km osuuksia.





Huh! Vielä vuorokausi aikaa jäljellä ilmoittautua edullisemmalla hinnalla mukaan. SOSEelta näillä näkymin tulossa ainakin kolme joukkuetta, joista yksi siis GPS-seurannassa. Kokoonpanoista tullaan todennäköisesti vääntämään viimeiseen asti ja ne kerrotaan täällä kun vahvistusviesti on lähtenyt Louna-Jukolalle.

Keitäs kaikkia muita on tulossa Esi-Jukolaan? Yhteislähdössä nähdään!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Jukolan tunnelmapalat

Ohi on! Tarkat osuusanalyysit ovat luvassa myöhemmin, mutta veikeä viikonloppu sisälsi niin monta lumoavaa elämystä, että halusimme pistää tänne heti muutamat muistot fiilisteltäväksi ja vähän dokumentoida viikonloppua. Tällaistako se oli?

(Kuvat SOSElaisten ottamia ellei toisin mainittu.)


SOSE lähti kohti Kuopiota autolla, junalla ja lentäen. Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa saimme kommentit "Tästä just meni jotain SOSE-jengiä. Keitä te ootte? Mihin te ootte menossa?" Nyt tiedetään kentälläkin suunnistuksesta ja Jukolasta vähän enemmän.


Portilla tapasimme Twitteristä tutun OC Puiston. Tästä oli kiva lähteä nostamaan fiilistä yhdessä! (Kuva otettu OC Puiston välineillä, kiitämme kuvausavusta tuntemattomaksi jäänyttä saksalaisturistia.)






Bussilla Vehmersalmelle ja leiriä pystyttämään! Supervenlat/SOSE saatiin kunnialla matkaan ja muu tiimi huolehti telttakylän kuntoon. Idylliseen peltomaisemaan järven rannalle kohosi tunneissa tiheä leirikeskus. SOSE-kylä viimeisteltiin peilipalloilla.


Ihastelimme jälleen Jukolan vapaaehtoiskoneiston tehokkuutta. Ruokaa saa sujuvasti ja tarpeeksi. Vähän harmittelimme, että etukäteen luvatut lihapullat puuttuivat menusta, mutta karjalanpaisti paikkasi tilanteen hyvin. Opittu Jukola-vinkki: osta kerralla koko viikonlopuksi ruokalippuja, niin vältät ne vähätkin hetket lippujonossa.


Saimme maastoanalyysit Venlojen jälkeen suoraan naiselta, joka suunnistaa.


Yritimme vähän hassutella joukkuekuvan kanssa. Yllättävän vaikeeta tuo yhtäaikaa hyppääminen! Siinä sitä joka tapauksessa ollaan, juoksujärjestyksessä vasemmalta oikealle joukkueenjohtajan perässä. (Kuvia näpsi Satu. Kiitos!)

Samaan syssyyn paikalle sattui Paimion Rastin kuvaaja, joka haastatteli meitä 2015 Louna-Jukolasta. Saa nähdä saatiinko SOSE-viisauksia taltioitua järjestäjien iloksi!

Muutamia toiveita nimittäin keksimme heti: Jukola-sovellus älypuhelimille tulosten seurantaa ja vessojen sijainnin tarkistamista varten, enemmän ja halvempia kännyköiden latauspisteitä ja joku operaattori sponsoroimaan tukiasemia takkuamattoman tietoliikenteen takaamiseksi. Ja enemmän musiikkia kisakeskukseen pitämään tunnelmaa yllä - etenkin yhteislähdön lähestyessä!



Maassa mutaa, taivaalla Hornet. Näistä on kunnon festarit tehty ja ensimmäisen osuuden hyvä lähteä matkaan.


Pasteijavahti kertoi, että yöllä parikin nälkäistä pihkaniskaa oli tullut kysymään "saako tästä kiskasta ostaa banaanin". Emme myyneet, annoimme ilmaiseksi. 

SOSEessa on aina osattu huolehtia muonituksesta. Joukkueenjohtajamme kävi aamuyöllä sytyttämässä Sami Garamin grillin, jotta YLEläiset saisivat hyvin ansaitut aamiaismakkaransa ja antoi samalla tsemppaavat kommentit yön etenemisestä. Ruudussa vilahtaa myös suoraan 2. osuudelta palannut Elde. 

YLE tuntui onnistuneen taas suunnistuksen televisioinnissa ja SOSElaiset viettävätkin lähivuorokaudet tuijottaen Areenasta yön tallennetta (huom. nähtävissä kuukauden!) Hauskaa myös antaa ruutuaikaa meille harrastajille, kiva seurata mm. NOT-OK OKS SK:n liikkeitä Vehmersalmen rinteillä.



Kukin valmistautuu lähtöön tavallaan. Mätsäävät sukat, voittajan poseeraus ja synkronoitu nauhoitus ovat hyvä pohja viimeisille suorituksille...



...ja sitten se on ohi. Lyhyet jälkispekut, pakkaus ja alueelta poistuminen. Vaikka leirialueella asui viikonlopun ajan tuhansia ihmisiä, oli kentät ja metsät lähtiessä todella siistit. Hyvä suunnistajat!

Kisa-alueelta siirryimme hotelli Rauhalahteen palautumaan. Sauna, kylpyläosaston vesiliukumäki ja kuumavesiallas tekivät ihmeitä.

Viikonlopun kuitenkin kruunasi iltapala Kuopion Satamassa Hannun kanssa. Vaikkei tavoite #tonninjoukkoon ihan toteutunut, oli upeaa päästä purkamaan suorituksia voittajan seurassa ja kuulla miten huipulla mentiin. Kalevan Rastin hattutemppu Jukolassa on suunnistushistorian harvinaisuus, johon on pystynyt aikaisemmin vain Tampereen Pyrintö kaukaisella 60-luvulla. 

HS huomautti, että putki ei voi jatkua loputtomiin, sillä jo 2017 KR on järjestäjäseura eikä siis voi osallistua. Hannu, koska olet pätevän suunnistajan lisäksi loistavaa seuraa, SOSE toivottaa tervetulleeksi Jukola-karsintoihin keväällä 2017! 


Illan päätteeksi pistäydyimme vielä tutustumassa Hannun uusimpaan projektiin - tämä kannattaa pistää seurantaan.


Aamulento Helsinkiin seesteisissä maisemissa ja paluu arkeen yhtä Jukolaa rikkaampana. Wau!

Suuret kiitokset järjestäjille, kisakavereille, YLElle, twittertutuille ja kotijoukoille. Enää alle vuosi seuraavaan Jukolaan!



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kannusta SOSE Kuopio-Jukolan voittoon

Vajaan vuorokauden päästä Jukolan viestin avausosuuden suunnistajat ovat ampaisseet kohti pimeää metsää. Huomenna koittaa siis suunnistuskauden kohokohta, jota me soselaiset odotamme innoissamme!

Jotta epävirallisen virallinen tavoitteemme "tonnin joukkoon" toteutuisi, tarvitsemme kaikkien faniemme tuen. Kannusta siis meitä ja ole se kahdeksas voima eli juoksija, joka siivittää meidät läpi savolaisen vuoriston!

Kannustaa voit seuraavasti:
  • Twiittaa meille. Siis jos olet Twitterissä. Joukkueemme löytyy osoitteesta https://twitter.com/TeamSOSE eli @TeamSOSE. Twiittejä suoraan pihkaniskoillemme voi osoittaa osuusjärjestyksessä seuraavasti: 1. @annanen 2. @Elina__Maria 3. @riikkaaino 4. @ilarimarz 5. @mamannis 6. @saarare
  • Tekstaa meille. Siis niille joiden puhelinnumeron tiedät. Tsemppiviestejä on äärimmäisen kiva saada, varsinkin keskellä yötä kun oma metsäänlähtöaika alkaa lähestyä.
  • Katso Jukola-lähetystä. YLE on eittämättä valmistellut hienon ohjelmakokonaisuuden, joten kärkijoukkueiden juoksua seuratessa sekä studiovieraita kuunnellessa hurahtaa koko yö. ERITYISESTI kannattaa liimautua TV-ruudun ääreen sunnuntaina kello 5.16. Nimittäin SOSE on kutsuttu YLEn Jukola-studioon vieraaksi!
  • Bongaa numerolappu 1339. Jukola.com/2014 sivustolle tulee uutisia (meistä kerrottiin jo!) koko Kuopio-Jukolan ajan, samoin kuvagalleria päivittyy varmasti tiuhaan tahtiin. Kuvista voi yrittää bongata SOSEen pinkin buffin tai hienot joukkueasumme. Siinä vaiheessa kun pääsemme metsään, kannamme rinnassamme numeroa 1339. Ainakin aiempina vuosina olemme osuneet sattumalta TV-rastille silloin kun sinne on odotettu kärkijoukkueita.
  • Seuraa online-tuloksia. Jukolan viestin nettisivuilla voi melkein reaaliajassa seurata miten joukkueemme jäsenet metsässä etenevät. Väliaikatuloksia voi hakea joko joukkueen nimellä (SOSE - Suunta etelään) tai numerolla.
  • Osta fanituotteita. Tottakai kaikilla tärkeillä joukkueilla on oma vaatemallistonsa. Itsehän olemme ostaneet melkein koko kaupan tyhjäksi, mutta eiköhän sieltä muillekin innokkaille jotain löydy. SOSEShop löytyy osoitteesta http://soseshop.spreadshirt.fi/
Kiitos jo etukäteen! Tästä se lähtee, tonnin joukkoon!
Pakkasimme tärkeimmät ensin.

Joukkuepaitamme ei pitäisi jäädä keneltäkään huomaamatta.

SOSEShopista löytyy melkein mitä vain. Osta pois :)

torstai 12. kesäkuuta 2014

Joukkueemme Kuopio-Jukolassa

Vain se on varmaa, että Jukolaan valmistautuessa mitään ei voi lyödä täysin varmasti lukkoon ennen h-hetkeä. SOSEeellekin sattui harmillinen takapakki, kun joukkueenjohtajamme Tommi "Killi" Wallenius loukkasi kätensä vakavasti vain viikkoa ennen Jukolan viestiä. Näin ollen kolme päivää ennen kisaa varamiehemme Jussi nostettiin Pasteijaosastosta tiimiin ja tämä hyväkuntoinen ensikertalainen pääsee suoraan ankkuriosuudelle. Tommi perheineen tulee tietysti paikalle huoltojoukkoihin!

Keskiviikon rotkorikkaiden aluerastien jälkeen Team SOSE kokoontui viimeisen viikon Jukola-säätämisen merkeissä. Muutamaa päivää ennen on hyvä lopullisen juoksujärjestyksen vahvistamisen lisäksi sopia käytännön varusteasioista, logistiikasta ja muusta mieleen tulevasta.

Jo kolmatta kertaa Jukolan yöhön suuntaavalla SOSEeella asiat vaikuttavat olevan hyvin järjestyksessä. Ainakin jos on Master Exceliä uskominen. Edellistä vuosista on otettu hyvin oppia ja osaamme varautua esimerkiksi hyttysmyrkyllä, teipillä, vara-akuilla ja tämän vuoden uudistuksena omilla mukeilla kertakäyttöisten sijaan. Oman osansa varustelusuunnitteluun toi se, että suurin osa SOSElaisista matkustaa Kuopio-Jukolaan lentäen ja autoja saapuu paikalle vain kaksi. Telttakatoksemme paketti muistuttanee lähinnä pitkää suksipussia ja äärimmilleen pakattuihin autoihin se ei mahdu. Onneksi lentoyhtiö kuljettaa meille lisämaksua vastaan telttakatoksen ja käytännöllisen (tapetointi)pöydän ja saamme jälleen hienon SOSE-leirin pystyyn Vehmersalmelle. Telttapaikkoja ja tuoleja pitäisi olla tarpeeksi sekä kisaajille että huoltojoukoille ja eiköhän perinteinen diskopallokin mahdu jonkun rinkkaan. Vielä voi printata mukaan pari lisäkappaletta Team SOSEeen pelikirjasta ja hoitaa muuta hienosäätöä.

Joukkueen juoksujärjetys on vahvistettu ja suunnitelmat selvät.
Bring it on, savolainen vuoristo, Team SOSE on valmis!

Kuopio-Jukola 2014 SOSE Suunta Etelään I -joukkue:

1.osuus
Anna "Anna" Parkkinen (@Annanen)
tarttuu tänä vuonna hämärtyvän metsän haasteeseen uskoen, että otsalampun valossa kapeneva näkökenttä jopa auttaa keskittymisessä, kuten ravihevosilla. Tavoitteena on, etteivät vaihtoa odottavat joukkuetoverit näänny nälkään, eli avaaja turvaa selustansa leipomalla leiriin pasteijoita.

2.osuus
Elina "L-dee" Kalatie (@Elina__Maria)
lähtee ensimmäistä kertaa yöosuudelle jukolassa toivoen, että rakkaus lajiin ei täysin karise kuopion vuoristoon. Lisäksi toivelistalla on mahdollisimman vähän isoja kiviä ja pimeää metsää.

3.osuus
Riikka "Aikku" Mäntyniemi (@riikkaaino)
fiilistelee kesäaamuja ja pitkiä yöosuuksia tähyten kohti savolaisia vuoria. Nousumetrit saattavat jopa rauhoittaa juoksutahtia, mutta päivällä hoituva Venlojen avausosuus toimii toivottavasti hyvänä lämmittelynä.

4.osuus
Ilari "Illu" Marzano (@ilarimarz)
lähtee sprintin erikoismiehenä nelososuudelle väistelemään kuukkeleita, tavoitteenaan päästää Murre matkaan ennen yhteislähtöä. Marzano ottaa revanssin 4. osuudesta, vähän niinkuin Hannu Airilakin.

5.osuus
Maija-Reetta "Murre" Mannismäki (@mamannis)
suuntaa tänä vuonna metsään aamuauringossa, eikä aiempien Jukoloiden tapaan pimeille osuuksille. Kuntohuippu ajoittunee sopivasti ja viimevuotinen polvivamma on historiaa.

6.osuus
Saara "Zra" Reinimäki (@saarare)
lähtee erityisesti #somerastivoiton rohkaisemana entistä pidemmälle osuudelle. Kuopion maastossa heikkoudeksi voi osoittautua innostus mäkijuoksuun, mutta Reinimäki kesyttänee savolaiset vuoretkin.

7.osuus
Jussi "Jussi" Ristimäki
nousee pasteijaosastosta joukkueeseen viimeiselllä viikolla. Ristimäki pukee SOSEen kisapaidan hyvillään ylleen. Vuoden ahkera treenaus on tuottanut tulosta ja rastit löytyvät aina kun löytyvät. Jukola-neitsytmatkallaan Ristimäki hakee hyvää kokemusta kotikulmillaan järjestettävää Louna-Jukolaa silmällä pitäen.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Onnistunut kenraali?

Eilinen henkilökohtainen viimeistelyharjoitus Serenan maastoissa lupaa hyvää Kuopioon. Mukana oli kaikki mahdollinen: sää (monsuuni), onnistuminen (vedin letkaa ykköseltä kolmoselle), pummit (otin kolmoselta neloselle suunnan kohti Huippuvuoria ja ehdin varmaan puoliväliin), vitutus (no tää oli odotettavissa), suunnistuksen kosto (kts. edellinen) ja maasto ("pikku-Vehmersalmi", "savolainen vuoristo Espoossa"). Kaikki elementit siis kohdallaan, nyt en pelkää mitään.

Jotta ilta olisi ollut täydellinen, noudatin ohjeistusta "vain snobit laittavat sateella kartan muoviin", minkä tuloksena haastekerroin lisääntyi noin about eksponentiaalisesti. Mutta kuka niitä yksityiskohtia nyt kaipaa? Tosisuunnistajat arvaa missä rastit on.

Tänään vielä hengessä mukana muun SOSEen kanssa keräämässä flowta Aluerasteilta - pasteijavuorossa tosin, sillä rastit jätän väliin ja säästän polveani. Rastien jälkeen viimeinen strategiapalaveri ja mahdolliset tarkistukset osuusjakoihin - pieniä viime hetken mutkia on tullut matkaan, mutta kaikista haasteista kyllä selvitään. Seuraavassa blogipostauksessa sitten lopullinen kokoonpano, osuudet ja tavoitteet.

Mä olen valmis - Kuopio-Jukola ja "savolainen vuoristo" bring it on! Mä syön teidänlaisia aamupalaks.



keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Treenikevään kohokohta: Suunnistusta ja Jukolatsemppausta Hannu Airilan kanssa

Torstaina 29.5. innostunut 15 hengen joukko SOSElaisia ja SOSEmielisiä täytti vapaa-ajankeskus Kuusijärven luentosalin Vantaalla, missä Suunnistusosasto Suunta Etelään jäsenet ja maajoukkuesuunnistaja Hannu Airila tapasivat ensi kertaa livenä. Tätä oli odotettu jo pitkään ja tunnelma taisi olla ovensuussa jopa hieman jännittynyt, mutta kun rennonoloinen Hannu toivotti meidät halauksin tervetulleiksi vapautui tunnelma välittömästi. Tästä tulisi hyvä ilta!

Esittelykierroksen jälkeen Hannu kertoi meille inspiroituneensa harrastelijatiimistämme kuullessaan viime talvena SOSEen Elinan ja Killin haastattelun Yle Puheen ’Mun Tiimi’ -sarjassa. Jutussa käydään läpi SOSEen syntyhistoriaa, innostusta suunnistuksesta yleensä ja mainitaanhan siellä ne kuukkelitkin. Hannu kertoi ajatelleensa haastattelua kuunnellessaan, että ”näiden tyyppien täytyy olla aika hullua sakkia, kun ovat noin innoissaan suunnistuksesta"

Yhteydenpito Hannun kanssa ja ajatus yhteisistä treeneistä sai alkunsa Twitterissä. SOSEen periaatteena on alusta alkaen ollut avoin viestintä ja halu kertoa myös muille kaikista mahtavista seikkailuista ja kommelluksista suunnistuksen ihmeellisessä maailmassa. Twitter on tähän erinomainen kanava ja tunnuksella @TeamSOSE operoivalle joukkueellemme onkin ollut luontevaa pitää yhteyttä @Airhannu'n kanssa juuri siellä. Talven ja kevään mittaan ehdittiin jutella SOSEeen tavoitteista #tonninjoukkoon, metsässä vaanivista uhista #kuukkelitkumoon ja käydä läpi kehitystavoitteita esimerkiksi yösuunnistuksen suhteen. Ja talvella syntyikin myös idea yhteisistä yösuunnistustreeneistä. Hannu löysi huippuliigan ja MM-katsastuksen välistä sopivan raon ja kutsui meidät Kuusijärvelle. Varsinaisen pimeän yön sijaan harjoitus päätettiin toteuttaa illansuussa ja lopputulos oli Jukola-henkinen Yösuunnistusharjoitus päivänvalossa.

Ennen varsinaista käytännön suunnistusosuutta SOSElaiset kuuntelivat hiljaa nelinkertaisen Jukola-voittajan opastusta valmistautumisesta Jukolaan, eri osuuksien ominaispiirteistä sekä Kuopio-Jukolaan erityisesti liittyviä vinkkejä. Kiitämme Hannua tästä erittäin hyödyllisestä katsauksesta Kuopion kisa-alueeseen, maastoon ja rataosuuksiin. Vinkit tulivat tarpeeseen ja henkisen valmentautumisen puolella sivuttiin myös vanhaa tuttua suunnistuksen kostoa. Erityisesti SOSEen uusi Jukola-pelikirja oli hieno ja tervetullut koonti siitä, mitä meidän kaltaisen joukkueen tulisi Jukolaan valmistautuessa huomioida. Nyt jaamme blogissamme tämän huippusalaisen pelikirjamateriaalin! #topsecret #tonninjoukkoon
KLIKKAA TÄSTÄ Team SOSEen Pelikirjaan

Tämän jälkeen olikin aika siirtyä luokkahuoneesta käytännön suunnistusharjoitusten pariin. Hannu oli tukijoukkoineen valmistanut Kuusijärven lähimetsiin kaksi rataa, joita innokkaat SOSElaiset lähtivät kiertämään. Hannu itse lähti lyhyempää rataa kiertävän joukon mukaan ja jakoi neuvojaan yösuunnistukseen liittyen – ja tulihan siinä iso määrä myös ihan perussuunnistukseen liittyviä vinkkejä.

Hannun joukoissa radan kulkeneet SOSElaiset muistelevat mieleen jääneen esimerkiksi, että
-keltainen läiskä kartassa on aukko. (Miten sen pienen aukon huomaa metsästä?)
-Maastoa kannattaa lukea (Olisipa yhtä hyvä kuin Airila)
-Isot kivetkin osaavat piiloutua hyvin (Entä sitten oikeasti pimeässä?)

Ennen kaikkea metsässä oli kiinnostavaa seurata pieniäkin reittiratkaisuja, joita maajoukkuesuunnistaja valitsee.

Hiki saatiin pintaan erityisesti pidemmällä radalla ja harjoituksen jälkeen oli aika pyyhkiä muutkin pölyt Kuusijärven mahtavassa savusaunassa. Taisi osa SOSElaisista pistäytyä myös itse Kuusijärvessä viilentymässä.

Saunan päälle oli Hannu parhaaseen pasteijatyyliin järjestänyt paikalle hienot tarjoilut ja tarjosimmekin hänelle mahdollisuutta liittyä SOSEeseen perinteistä pasteiosastojareittiä pitkin. Moni SOSElainen on noussut Jukola-joukkueeseen kunnostauduttuaan ensin pasteijaosastossa eli huoltojoukoissa. Saunan jälkeen oli hyvä kuivatella ja käydä vielä läpi spekutusta Jukolasta, MM-katsastuksista, huippuliigasta ja muutama suunnistusjuorukin kuultiin.

Illan päätteeksi kiitimme Hannua ikimuistoisesta illasta lähes suoraan painosta tulleella SOSEen t-paidalla ja pullollisella kuohuvaa. Yhteistyö tulee jatkumaan, Jukolan jälkeen on varmasti hyvä käydä yhteinen spekutus itse kunkin suorituksista Vehmersalmen metsissä ja käytännön harjoituksiakin saattaa tulla lisää. Kuten joku SOSElainen totesikin jälkeenpäin: ”Sopivasti hulluutta ja hyviä asioita tapahtuu!”

Kiitos Hannu vielä mahtavasta illasta – tällä flowlla SOSE suorastaan lentää Jukolan yössä!
Illassa oli sen verran paljon sisältöä, että pelikirjan antamia neuvoja analysoidaan varmasti vielä Jukolan jälkeenkin. Tekniikkavinkit ja tsemppaus ovat hyvässä muistissa! #tonninjoukkooon

Ps. Huumori yhdistää :)
SOSEessa on ollut tapana nauraa itselleen ja naurua on jaettua muillekin. SOSEen Elina on aikaisemmin avautunut pelostaan suuria kiviä kohtaan. Ilmeisesti tämä oli maajoukkueen miesten mielestä sen verran huvittavaa, että Airila ja Petteri Muukkonen muistivat Elinaa ja SOSEtta muun huumorin ohella tällä oivallisella MM-tason kettuilulla:


Linkkejä:
Hannu Airilan kotisivut
@AirHannu Twitterissä
Petteri Muukkosen kotisivut
Kuusijärven ulkoilualue

lauantai 31. toukokuuta 2014

Hannu Airila vei meidät metsään! Katso kuvat!

Helatorstain (ja koko kevään) suunnistushuipennus oli Hannu Airilan (tuttavallisemmin @AirHannun) TeamSOSEelle vetämä Jukola-sparraus Vantaan Kuusijärvellä. Oheinen fiilistelydokumentaatio illasta koostettiin SOSElaisten valokuvista ja muista tallenteista. Viimeistely jäi Magiston huoleksi.

Kuvissa näkyy hymyilevää porukkaa, eikä ainakaan tässä päässä ole hymy päässyt vielä hyytymään. Näillä fiiliksillä #kohtijukolaa ja #tonninjoukkoon!



Muut saavat kertoa tarkemmin miten treeneihin päädyttiin, mitä opittiin ja kuinka Hannun tarjoilut pärjäsivät SOSEen pasteijaosaston vertailussa. Myös saamamme timanttinen #tonninjoukkoon-prezi löytynee blogista pian.

Hannu, olet meidän sankari! Kiitos!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Hirvi sekoitti pakan - ja muita koottuja selityksiä

Olen kuluvana keväänä saanut suuren kunnian osallistua SOSEen oivalliseen suunnistusporukkaan aikaisempaa aktiivisemmin ja ompa tässä saanut jo sovitella tiimin kisapaitaakin harteilleen Jukola-osuudelle. Kiitos jo nyt kivoista treeneistä, upeista spekuloinneista, some-fiilistelyistä ja tiimihengen nostatuksesta!

Ensimmäisen suunnistusviiteryhmäni Supervenlojen harjoituskauden avaus venyi eiliseen ja kautta historian ensimmäiseen (ja toistaiseksi viimeiseen) yhteiseen suunnistustreeniin. Kevään helteisimmän lauantain olisi toki voinut aloittaa muutenkin kuin lämpöhalvaantumalla Espoon takametsien kaatopaikalla - mutta itse en ihan heti keksi mitään parempaa.

+30 astetta, 10 rastia ja 5 kilometriä alkoi ensimmäisellä hitaalla mutta tarkalla rastivälillä hyvissä suunnistustunnelmissa. Kakkosvälillä tossut kuitenkin pysähtyivät kuin seinään kun uljas hirvilehmä veti etuviistosta ohi alle 50 metrin päästä. Jukola-hengessä kuvittelin jo itseni kiipeämässä turvaan suuren lohkareen päälle; yllätys oli kuitenkin sen verran suuri, etten edes tajunnut etsiä lohkaretietoja kartalta. Odoteltuani tovin mahdollisia perässä tulevia vasoja jatkoin ajatukset täysin hukassa kohti kakkosta reippaasti hakkuuaukion laitoja pummaillen. Kolmonen löytyi, mutta nelosta kohti mennessä oli silmäkulmiin ehtinyt ilmestyä jo mielikuvitushirvi ja toinenkin, ja jouduin toteamaan tehneeni reippaan 360 asteen kierroksen takaisin kiintopisteenä olleelle tielle. Lämpö uuvutti ja ensimmäinen luovutus ikinä kävi mielessä. Maanantaina Solvallassa lanseeratun "ei luovuteta" -moton siivittämänä päätin etsiä vielä yhden rastin - ja sitten vielä yhden. Lopulta pääsin kuin pääsinkin takaisin kartalle ja loput välit sujuivat melko tarkasti. Lauantain itärastit ovat maanantaisilta iltarasteilta suunnistusoppinsa saaneelle aina yllätys, kun rastilippuja ei juuri näy ennen tarkkaa saapumista rastille. Hyviä, kivoja ja hyödyllisiä harjoituksia tosin molemmat! Ensimmäisen kerran jouduin kuitenkin toteamaan, ettei jaloista löytynyt helteessä voimaa ottaa loppukiriä viimeiseltä rastilta maaliin vaikka reittikin oli helppo ja periaatteessa nopea juosta.

Lauantain tuloksessa hävittiin hirven mitalla voittajille sekä suunnistuksessa että jalalla. Oma arvio ajasta osui kuitenkin minuutin tarkkuulla ja paremminkin olisi kenties ilman hirvikaveria mennyt. Myös kaksi muuta supervenlaa jakoi kokemukseni hirvibongauksesta. Parkkiksella havaintoamme epäillyt vanhemman liiton suunnistajaherra ("leidit hei, se oli peura"), saikin kolmiäänisen ja varmaa lajituntemusta osoittavan tyrmäyksen.

Kuukkelit, käärmeet, hirvet - mitäs seuraavaksi? Bring it on, suunnistus!

Edit: Ja mahtavaa, että myös Supervenlat palaa taas metsiin ja Venla-geimeihin; on ilo olla osa molempia huippusuunnistusyhteisöjä!


maanantai 19. toukokuuta 2014

Mitä ajattelin tänään metsässä eli miksi vihaan suunnistusta


Tänään Solvallassa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Metsässä oli 5/7 Soseen jäsenestä ja yks jos toinenkin kirosi maalissa ukkosen, sateen ja helteen värittämää suunnistusiltaa. Elina ja Murre kirjasivat tuntojaan tuskien taipaleen jälkeen:
E: "nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU! nilkka, AU!"
M: "jaksanko juosta? kokeillaan. ei kauheen kevyeltä tunnu, onkohan allergiaoireita vai mitä."
E: "kivasti sääriluu napsahti tuohon kallion reunaan; fiilistä ei voi oikein kuvailla, jos ei ole itse kokeillut"
M: "nyt jo hiertää varpaissa. note to self: ei näitä sukkia enää suunnistusmetsään."
E: "pitääköhän nastat tässä märällä sammalkalliolla? no ei!"
M: "pitääköhän nastat tässä märällä sammalkalliolla? no ei!"
E: "mikäköhän toi fiilis tuossa vasemmassa polvessa on? hmmm..."
M: "polvi kestää yllättävän hyvin. taino, ei tämä vauhti kummoinen ole. uskaltaisikohan juosta lujempaa? ai ei. no löntystellään sitten."

E: "miksi ihmeessä olen täällä? tai siis, missä tarkalleen ottaen olen?"
M: "tossa oikealla ei näy jyrkkää kalliota vaan suota. en siis ole siinä missä luulen olevani. missä tarkalleen ottaen olen? pakko kysyä seuraavalta vastaantulijalta, nyt on liikaa vaihtoehtoja. en todellakaan ollut siellä missä luulin."
E: "miksi täällä ei ole juomarasteja?"
M: "miksi täällä ei ole juomarasteja?"
E: "et kait vakavissasi peesaa mua?"
M: "löytyihän se rasti viimein. teki mieli jo antaa periksi."
E: "onkohan punkkeja jo? hirvikärpäset tulee kait vasta loppukesästä? no nyt mua kutittaa hiuksista!"
M: "aurinkoa kohti. juokse aurinkoa kohti. siellä se rasti on. no hitto, nyt häikäsee liikaa."
E: "aaaah, suo! parasta, kun saa uittaa jalat suossa... siis mitä vi**ua! ?!"
M: "suo! pitäiskö kiertää? eiku yli vaan. jahas, tää olikin tälläistä mutavettä. kiva."
E: "miksi suunnistan, vaikka joudun sen takia pitämään mustia sukkahousuja duunissa kesähelteilläkin, kun on jalat kokoajan niin vekeillä. PLUS en oikeastaan tarvitsisi edes autoa, jos en suunnistaisi. siis miksi?"
E: "nyt mulla on nälkäkin."
M: "nyt mulla on nälkäkin."

E: "mikäköhän näissä mun jalkapöydissäkin on, kun tollei kivasti sattuu?"
E: "ai ei se ollutkaan vielä tää mäki, jolle mun piti kiivetä. no kiva!"
M: "jahas. ai tollanen reitinvalinta. aika fiksu. tää mun oma olikin siitä erikoinen että sain nousta tuon mäen. vaikka toki sen olisi voinut kiertääkin."
E: "pitääkin muistaa desinfioida haavat tänään. taitaa muuten olla eka kerta kun sormista tulee verta suunnistaessa. kiva sillekin!"
M: "mikäs polku tämä tämmöinen on? oikeaan suuntaan se näyttää menevän. tavallaan. ihan huvikseen tässä kierrän pienen mutkan kun tämä on niin kivaa. not."
E: "jos juoksen tätä samaa kallion reunaa edestakaisin, niin ehkä se rasti taianomaisesti ilmestyy tähän. vai?"
E: "jaahas, kauankos toi metrinen oksa on raahautunut mun mukana?"
M: "onneks ei enää sada. tai satais vaan. pirun kuuma ja törkee hiki. joko ollaan maalissa?"
E: "no joojoo, juoskaa vaan ohi, senkin kuivankesänoravat!"

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Suunnistajan luontosuhde

On ehkä käynyt ilmi, että SOSElaiset ovat löytäneet lajin vasta kypsemmällä iällä. Suurin osa porukastamme on sisäsiistejä toimistotyöläisiä, joiden koulutustausta on yhteiskuntatieteellinen. Metsä on siis meille vähän jännittävä ja eksoottinen kokemus. Yksi nimeltä mainitsematon jäsen pelkää isoja kiviä (kolmiolohkareet, ei hyvä). Toisen kauden pääsuorituksen pysäyttää metsäpolulla kohdattu kuukkeliperhe.

Niinpä huhtikuun alkupuolella, kun kävin Iltarasteilemassa Herttoniemessä itsekseni vasta loppuviikosta, oli pakko ottaa iisimmin (talvikunnolla ei mitään osuutta asiaan) ja pysähtyä nappailemaan kuvia. Aurinko paistoi, tirpat tsirputtivat ja kasveja puski kaikkialla esiin. Nättiä!


Eka parit vuokot. Huom., huhtikuun alkupuolella! Vuosi sitten samoilta rasteilta tuli tällainen tarina.

Kukkuluuruu! Ylläritaidetta löytää jos poikkeaa polulta.
Löydä kuvasta rasti! Kevät ja syksy, palkitsevia aikoja mennä metsässä. Ja tällainen maasto on henkilökohtainen suosikkini.

Ihan mahtavia nämä, kuin keijujen kerrostalo. Kääpiä, ehkä?

Tässä olisi pitänyt olla rasti. Nappasin kuvan todisteeksi narusta, joka on identtinen muiden rastien kiinnitysnarun kanssa (tarkistin!) Teoriani on, että alueella palloilevat lintubongarit ovat poistaneet rastin, ettei heidän bongausrauhansa häiriintyisi. Erheellistä ajattelua bongareilta, tämäpäs sai suunnistajan pyörimään ympyrää monta minuuttia kallion ympäri, pelottaen kaikki tirpat puista tiehensä. Ihan vähän tuli pahaa silmää bongareilta, pahoittelen aiheuttamaani häiriötä.

Tästä on mennyt suunnistaja. Kuvassa myös rasti.

Fotogeenisiä nilkannyrjäyttäjiä!

Komiat maisemat Hertsikasta Viikin suuntaan


Jukola-kammassa kuukausi jäljellä. Kuntoa ehtii vielä hakea iltarasteilla ja HS:n firmaliigassa, jossa työpaikan joukkue vetää vähän omaan tasoon nähden tarpeettoman kovassa sarjassa (ne onkin jotain luonnontieteilijöitä kaikki ja tuijottavat karttoja ja korkeuskäyriä työkseen). Treenikauden huipentuma on tietysti Hannu Airilan SOSEelle pitämä helatorstain harjoitusilta, josta varmaan tullaan kuulemaan vielä kaikissa mahdollisissa kanavissa. Stay tuned!