Heinäkuun ekat iltarastit juostiin Hakuninmaan A-katsastuksen maisemissa. Harmaa mutta poutainen sää oli oikein sopiva metsään lähdölle. Viikonlopun kesäjuhlien jälkeinen olotila ei sen sijaan ihan ollut.
Suuntasin ilmoittautumispaikalle noin puoli seitsemän maissa ja jonoa kopille oli pitkästi. Syy jonottamiseen selvisi, mitä lähemmäs asuntovaunua pääsin: Kartat olivat loppuneet kesken. Järjestäjät siinä sitten yrittivät löytää jo rasteilla käyneiden palautetuista kartoista sopivia uusille metsään lähtijöille. Itsekin sain siis jo kerran käytetyn kolmosen kartan.
Sen verran olin koomassa, että kun sain kartan käteeni, niin hetki piti miettiä, että missäs sitä nyt ollaan ja mihinkäs päin tästä pitäisi lähteä. Hahmottuihan se varsinainen lähtöpaikkakin lopulta ja matkalla törmäsin sitten Killiin. Urhea SOSE-johtaja oli jo ehtinyt kiertää nelosen reitin ja puhisi punaisena.
Homma lähti omalta kohdaltani käyntiin todella hitaasti ja pummailin heti ensimmäisellä rastilla. Jotenkin hämäännyin muista suunnistajista ja luulin olevani lähempänä rastia kuin olinkaan. Etsimiseksihän se meni. Myös kolmannella rastilla hämäännyin muiden etsinnöistä ja aikaa tuhraantui ihan hukkaan. Hyvä opetus siitä, että pitäisi vaan luottaa enemmän omiin suunnistustaitoihinsa.
Onneksi tatsi alkoi kuitenkin löytyä ja petrasin ihan hyvin loppua kohden. Pääsin lopulta kolmoseltani maaliin ajassa 42:15 ja sillä heltisikin ihan kohtuullinen sijoitus: 16/59. Taisin siis löytää oman sarjani :)
Maaliin päästyä sai muuten jälleen jonotella hyvän aikaa. Kysäisin samalla yhdeltä toimitsijalta, kuinka paljon he arvioivat osallistujia olevan. Karttoja oli kuulema otettu 500 ja ainakin 50 olisi pitänyt olla lisää. Helle oli ilmeisesti verottanut osallistujia Kattilajärvellä viikkoa aiemmin, mutta nyt viileämpi ilma sai monet ottamaan vahingon takaisin.
Meitsillä alkaa nyt kesäloma ja seuraavat rastit taidankin suunnistaa Kangasniemellä. Eiköhän siellä Kalskeen seurajuoksijoiden perässä ole hyvä juosta.
Suuntasin ilmoittautumispaikalle noin puoli seitsemän maissa ja jonoa kopille oli pitkästi. Syy jonottamiseen selvisi, mitä lähemmäs asuntovaunua pääsin: Kartat olivat loppuneet kesken. Järjestäjät siinä sitten yrittivät löytää jo rasteilla käyneiden palautetuista kartoista sopivia uusille metsään lähtijöille. Itsekin sain siis jo kerran käytetyn kolmosen kartan.
Sen verran olin koomassa, että kun sain kartan käteeni, niin hetki piti miettiä, että missäs sitä nyt ollaan ja mihinkäs päin tästä pitäisi lähteä. Hahmottuihan se varsinainen lähtöpaikkakin lopulta ja matkalla törmäsin sitten Killiin. Urhea SOSE-johtaja oli jo ehtinyt kiertää nelosen reitin ja puhisi punaisena.
Homma lähti omalta kohdaltani käyntiin todella hitaasti ja pummailin heti ensimmäisellä rastilla. Jotenkin hämäännyin muista suunnistajista ja luulin olevani lähempänä rastia kuin olinkaan. Etsimiseksihän se meni. Myös kolmannella rastilla hämäännyin muiden etsinnöistä ja aikaa tuhraantui ihan hukkaan. Hyvä opetus siitä, että pitäisi vaan luottaa enemmän omiin suunnistustaitoihinsa.
Onneksi tatsi alkoi kuitenkin löytyä ja petrasin ihan hyvin loppua kohden. Pääsin lopulta kolmoseltani maaliin ajassa 42:15 ja sillä heltisikin ihan kohtuullinen sijoitus: 16/59. Taisin siis löytää oman sarjani :)
Maaliin päästyä sai muuten jälleen jonotella hyvän aikaa. Kysäisin samalla yhdeltä toimitsijalta, kuinka paljon he arvioivat osallistujia olevan. Karttoja oli kuulema otettu 500 ja ainakin 50 olisi pitänyt olla lisää. Helle oli ilmeisesti verottanut osallistujia Kattilajärvellä viikkoa aiemmin, mutta nyt viileämpi ilma sai monet ottamaan vahingon takaisin.
Meitsillä alkaa nyt kesäloma ja seuraavat rastit taidankin suunnistaa Kangasniemellä. Eiköhän siellä Kalskeen seurajuoksijoiden perässä ole hyvä juosta.
- Hanna
