Huono, parempi, huonoin - tuntemuksia kuntorasteilta

Blogissamme on ollut hiljaista. Olette tietysti kaikki henkeä pidätellen odottaneet kuulumisia SOSE-rintamalta, mutta blogausintoa ei voi pakottaa - se tulee kun on tullakseen. Twitterissä olemme kuitenkin eläneet mukana AirHannun ja muiden suomalaissuunnistajien mestaruustaistoissa kesän mittaan.

Kesällä soselaiset taisivat enimmäkseen lomailla. Itse otin lomailun lomassa tuntumaa mm. varsinaissuomalaiseen maastoon (täältä tullaan Mynä-Jukola!) ja espoolaiseen eksoottiseen suunnistuskohteeseen Stora Herrön saarella.

Syyskauden alkaessa kuntorastilenkki on kuulunut melkein jokaviikkoiseen ohjelmistoon. Vaan aivan tasalaatuista matskua ei tuloshihnalle ole syntynyt. Huono, parempi ja huonoin voisivat kuvailla viime viikkojen suorituksia.

Kiimasuolle lähdin syyskuun alussa intoa puhkuen ja omiin taitoihin luottaen ja valitsin radaksi C vaikea. Aivan väärä valinta! Ensimmäisen rastin pieni koukku ei vielä ollut paha, mutta jo kakkosesta juoksin pitkäli oikealta ohi. Kolmoselle lähdin hienosti viivaa pitkin mutta jonkin aivopierun tuloksena kurvasin vitosrastille. Kiroilun saattelemana matka jatkui eteenpäin, mutta itsetunto oli menetetty. Nelosestakin juoksin vasemmalta ohi ja kivihyppelyn jälkeen loputkin innostuksen rippeet oli menetetty. Onneksi tiesin jo missä vitonen sijaitsee! Loppumatka meni rauhallisemmin ja sitä myöten tarkemmin.


Espoorastit, Kiimasuo 1.9.

Tarkkuutta leimaushetkellä

Serenan rasteilla päätin ottaa varman päälle ja valitsin C-radan. Aluetta halkoi luonnonsuojelualue, jonne ei saanut rasteja sijoittaa minkä vuoksi homma meni polkujuoksuksi. Tylsää kuin mikä, mutta rastit löytyivät vaivatta. Sijoitus ehkä henkilökohtaisesti paras koskaan kuntorasteilla.


Espoorastit, Serena 8.9.

Tulevia SOSE-mestaruuskisoja silmällä pitäen Olarissa oli tartuttava pidempään rataan ja katsottava mitä ladysta irtoaa. No ei kovin kummoista. Tästä reissusta ei ole onneksi GPS-käppyrää jälkipolville tallennettuna. Mukaan mahtui yksi 45 asteen vikasuuntaan juostu sähkölinja ja pari avokallioilla tehtyä kahdeksikkoa. Että semmoinen kenraaliharjoitus sitten.

Nyt sunnuntaina juostaan siis SOSE-mestaruudet Solvallassa. Saa nähdä miten käy. Viimevuotinen kisa oli tiukka, ja näin on odotettavissa tänäkin vuonna.

Lokakuussa on tiedossa myös rogainingia Tuusulassa ja lähtöviivalle on asettumassa ainakin kaksi, jollei useampikin SOSE-joukkue. Metsässä nähdään!

SOSEen Jukola-tunnusteluretki Paimioon

Perjantaina Rajamäen rykmentin Kenraali-Jukola tuntui vielä mielessä hyrisevänä intona – kiitos hyvin järjestetyistä (vaikkakin opastuksissa pientä hiomista) ja haastavista kisoista Rajamäen rykmentille! Reittiklinikka ja Jukolaspekutukset olivat toivottuja. Ilta oli kaunis ja maasto märkä. Ensimmäiseen saviojaan kinttu syvälle ja siitä nastari harmaana möykkynä jalassa nauraen eteenpäin.

Lauantaiaamuna kymmenen aikaan kurvattiin Soselaisten kanssa Larusta motarille suuntana Paimio. Edessä Sose-treeni-maasto-skouttaus Jukolan avokallioisiin maastoihin. Kartat harjoitusradoista, jotka olivat samalla alueella kuin Esi-Jukola elokuussa, oli käyty hankkimassa jo aiemmin.

Innolla upeassa auringonpaisteessa lähdettiin ottamaan tuntumaa. Ensin yhdessä kaksi rastia ja siitä tunnin verran tiukkaa reitinvalintaa, päätöksentekoa, päätöksessä pysymistä, rastinottoa ja lopulta sen toteamista, että arkipäivinä lounasajan ollessa klo 12, on myös viikonloppuisin nälkä samaan aikaan. Karmaiseva nälkä. Häiritsevä kurninta mahasta. Missä mä olen? Helkkari, vaihdoin rastia kesken matkaa! Miten se on mahdollista? No, mennään ensin tänne ja sitten sinne. Onneks aurinko paistaa, avokallioista saa otetta nastareilla ja mielenvastusta. Lopuksi suunta etelään, motaria kohti ja löytyy loput hyvin suunnistaneesta Sose-jengistä!

Kiitos Jukola-maasto! Olet ihan yhtä haastava kuin muistin Esi-Jukolasta.

Meno- ja paluumatkan kokemusrikkaat keskustelut ja kirjavat spekutukset ovat parasta antia, heti metsän jälkeen.

Note: Muista syödä ennen skutsiin menoa! Aina! Jos ei suju, älä pakota, kysy neuvoa (paitsi jos ei ole ketään muuta maastossa.. ja silloin erityisesti ->) Maltilla, paikanna itsesi kartalta, vaikka peruuttamalla tulemaasi reittiä takaisin, kunnes löydät paikan kartalta, jossa viimeksi olit. 13 päivää and counting - dreaming of the route choices :D