maanantai 23. toukokuuta 2016

Päin mäntyä? Jukolavinkkejä ja treeniä Lappeenrannassa

Perinteisesti SOSEe on hakenut suunnistusoppia huipulta. Nyt Jukolan kannalta optimaalisesti ajoitettu Päin Mäntyä? -leiripäivä pidettiin Lappeenrannassa. Mukana oli yhdeksän suunnattoman innokasta soselaista treenaamassa jukolamaisessa maastossa Hannu Airilan (a.k.a. @AirHannun) valmennuksessa.

SOSEen lisäksi "Hannu Airilan suunnistuskoululaisia" oli muitakin, mm. Kässäkerhon edustajia - kiitos kaikille kivasta päivästä ja tsemppiä rasteille!

Päivä käynnistyi Joutsenon Kullervon Rajarasteilla. Aluksi kerrattiin hyvän lähtökannustuksen perusteet.


Sitten lähdettiin metsään fiilistelemään maastoa. Karhujen lisäksi itärajan läheisyys huolestutti. Pitäisikö Jukolaa varten varuiksi hakea viisumi?
Hannun vinkkejä kuunneltiin korva tarkkana: katse ylös, seuraa maastomuotoja, valitse itsellesi sopivin reitti (ei välttämättä ole muuten sama kuin huippusuunnistajan).

Näiden lisäksi opimme kantapään kautta: kisassa voit hukata emitin tai leimauslapun, mutta et molempia.

Lounaan kautta siirryimme Lappeenrannan linnoitukselle päivän teoriaosuutta ja sprinttihaastetta varten.

Teoriassa opimme: kartoittajilla on oma käsialansa. Jos on tosi hyvä, "what would kartoittaja think" voi auttaa maaston ja kartan yhdistämisessä ja ymmärtämisessä. (Meille muille voi olla enemmän tällainen "nice to know"-juttu.) 
Menoon saa sujuvuutta kun ei keskity pohtimaan missä on nyt, vaan tietää missä on kohta. Tavoitteena suunnistuksen flow-tila!

Mietimme reitinvalintoja Jukolan maastoissa vanhojen karttojen avulla (treenivinkki!) Hetkittäin fiilis oli kuin persoonallisuustestissä - kuka tykkää kiivetä mäkiä, kuka rynniä teitä pitkin? Lopulta kaikki kuitenkin löytää perille.

Maastosta kerrattiin vielä ovelat rapakivialueet (näillä olevat pistekumpareet voivat kuulemma harhaanjohtavasti näyttää kiviltä) ja reilut korkeuserot. Näiden päälle vielä sopivasti sateesta ja juoksijoista mutaantuneet suot niin eeppinen Jukolaelämys on valmis!

Päivän päätteeksi järjestimme viihdettä linnoitusta kierteleville turisteille ja pussikaljoiteleville teineille sprinttaamalla pitkin muureja.


Kokemus sai meidät jopa siteeraamaan klassikoita!


...ja tietysti hymyilemään hulluna.

Mahtava korkeanpaikanleiri, upea seura ja hyvä fiilis. Tästä on hyvä jatkaa kohti Jukolaa! Osuusjaoista käydään kovaa vääntöä ja pasteijaa ollaan lähdössä pystyttämään hyvissä ajoin - saimme paikallisilta jo vinkit parhaista vety-kioskeista.

Loppuun lyhyt video Päin Mäntyä? -päivästämme - kiitos, anteeksi ja terveisiä koko seurueelle ja etenkin Hannulle!
Lähettänyt Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,

tiistai 10. toukokuuta 2016

Firmaliigaa!

Sose otti eilen uuden askeleen matkalla kohti suuruutta: Firmaliiga, jihuuh! Tuntumaa temmellyskenttään oli otettu jo aikaisemmin keväällä, kun hurjimmat soselaiset kipittivät firmasprintissä (ennen tuloskorjauksia) voittajavauhtia. Alkukevään vahvasta tuloskunnosta huolimatta valmistautuminen tiistain firmaliiga-avaukseen oli haasteellista johtuen flunssista, lonkka- ja selkävaivoista, vatsataudeista ja muista soseen ikäluokalle tyypillisistä krempoista. Lopulta Salmiin suuntasi kuitenkin kaikkiaan viisi soselaista ja/tai sose-henkistä supervenlaa valmiina kohtaamaan Vihdin metsät ja ratamestarin jekut.

Ensimmäinen hämmennys koitti express-kaistalla, joka oli vähemmän express kuin toinen, ei valmiiksi rekisteröityneiden suunnistajien, jono. Ilmeisesti jotkut höpönassut olivat tehneet ennakkorekisteröitymisiä väärillä nimillä ja numeroilla. Tällaista ei ikinä voisi tapahtua Soseessa! Joskin tuloslistaa selatessani huomaan, että jokainen soselainen näyttäisi edustaneen kirjoitusasultaan eri joukkuetta. Nooh.

Toinen hämmennys aiheutui kartasta. Siis siitä kartasta, jonka sai rekisteröitymisestä ja joka opasti harjoitusrastien (?!) kautta lähtöön. Kartta herätti monia kysymyksiä, kuten (1) pitääkö näillä pre-rasteilla käydä (vastaus: ei tarvitse), (2) jaksanko edes startata varsinaiselle radalle "lämmittelyn" jälkeen (v: hädin tuskin), (3) onhan lähdössä juomapiste (v: ei) (4) ehdinkö sittenkään kotiin katsomaan suomen Bachelorin finaalijaksoa (v: en).

Pahimmat jännitykset kaikkosivat matkalla kohti lähtöä, ja varsinainen suunnistus alkoi rennon uupuneissa tunnelmissa. D-radan pari ekaa rastia meni mukavasti, mutta sitten alkoi väsyttämään huonosta kondiksesta ja juoksukyvyttömyydestä johtuen. Rastit kyllä löytyivät kohtalaisesti, vaikka pari kaverinkin lippua tuli tarkastettua. Vauhti oli verkkaista, ja pisimmällä rastivälillä meinasi usko loppua kesken.

Tunnelma suunnistuksen jälkeen oli kuitenkin mainio; rastit löytyivät, SOSE sai kolme hyväksyttyä suoritusta ja suunnistamaan pääsi kivalla radalla itselleni uudessa maastossa. Jälkikäteen kuulimme, että Salmin metsät olivat aiheuttaneet tällin yhteen sose-polveen sekä ottaneet voiton yhdestä sose-toipilaasta. Näillä takaiskuilla ei kuitenkaan pitäisi olla pitkäkestoisia seurauksia.

Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla Kattilajärvellä!
Lähettänyt Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)